Mitä ekaluokkalainen oppii kuvataiteessa?
Kuvataide alkaa alakoulussa ensimmäisellä luokalla
Ensimmäinen kouluvuosi on uuden aikakauden alku ja monelle jännittävä sellainen. Pikkukoululaiset harjoittelevat koulussa toimimista, kaveritaitoja sekä omista tavaroista sekä kulkemisesta huolehtimista. Myös yhteisten sääntöjen omaksuminen, ohjeiden kuuntelu ja niiden mukaan toimiminen vaativat harjoittelua, mutta alkavat sujua pikkuhiljaa.
Sama koskee myös kuvataiteen oppiainetta.
Ekaluokkalaiset tulevat kuvataidetunneille hyvin erilaisilla valmiuksilla. Osa on jo harrastanut kuvataidetta esimerkiksi kuvataidekoulussa, osa on tehnyt vain satunnaisesti kuvia esikoulussa tai kotona. Osa ajattelee kuvataiteen olevan pelkkiä värityskuvia, osa taas on kokeillut keramiikkaa, akryylimaalausta ja grafiikkaa jo ennen kouluikää.
Tästä hajonnasta käsin koulun ensimmäisen luokan kuvataidetunneilla rakennetaan pohjaa, jolle kaikki myöhemmät taidot rakennetaan.
Siksi ekaluokan kuvisopetuksessa ei ole tärkeintä tehdä hienoja teoksia, vaan sytyttää oppimisen ilo ja rohkeus kokeilla erilaisia kuvantekemisen tapoja. Siinä sivussa harjoitellaan työskentelytaitoja ja välinehuoltoa sopivassa suhteessa.
Mitä kuvataiteen perustaitoja ekaluokalla harjoitellaan?
1. luokalla oppilaat harjoittelevat opetussuunnitelmaan (POPS 2014) pohjautuen kuvataiteessa esimerkiksi:
- mitä kuvataide ja visuaalinen kulttuuri on ja voi olla
- erilaisten kuvien katsomista ja niistä keskustelua
- ympäristön moniaistista havainnointia
- mielikuvitusta ja omien ideoiden kehittelyä yksin ja yhdessä muiden kanssa
- kuvataidetunneilla toimimista
- kuvataiteen välineiden ja materiaalien tunnistamista ja tarkoituksenmukaista käyttöä
- toimivaa työskentelyjärjestystä ja huolellisuutta
- välinehuoltoa ja materiaalien ekologista käyttöä
Tavoitteena ei ole, että kaikki oppilaat tekevät samanlaisen kuvistyön.
Hyvä ja toimiva, opetussuunnitelmaan perustuva kuvataideopetus antaa oppilaalle mahdollisuuksia kokeilla, tehdä valintoja ja löytää omia tapoja ilmaista ajatuksiaan ja kokemuksiaan kuvia tekemällä.
Kuvistunneilla opetellaan myös työskentelemään sinnikkäästi
Yksi ensimmäisen luokan tärkeimmistä tavoitteista on oppia työskentelemään kuvataiteen parissa. Kuvataidekasvatus kehittää oppilaan työskentelyn ja ajattelun taitoja, joiden hyödyt näkyvät myös muissa oppiaineissa ja opiskelussa.
Oppilasta ohjataan ensimmäisellä luokalla vähitellen taiteellisen prosessin ymmärtämiseen: työskentely alkaa ideasta, jatkuu suunnitteluun ja toteutukseen ja päättyy teoksen viimeistelyyn sekä välineiden huoltamiseen ja siivoamiseen.
Kun tätä työskentelyjärjestystä harjoitellaan systemaattisesti ensimmäisestä luokasta lähtien, oppilas alkaa vähitellen toimimaan itsenäisemmin. Silloin kuvistunnilla kuulee entistä vähemmän kysymyksiä kuten:
- "Mitä teen seuraavaksi?"
- "Missä ovat sakset?"
- "Mihin laitan tämän, kun se on valmis?"
Kun käytännöt ovat johdonmukaiset, opettajan aikaa vapautuu varsinaiseen taidetyöskentelyn ohjaamiseen, ei itsestään selviin asioihin vastaamiseen.
Ekaluokkalaisen ei tarvitse vielä osata kaikkea
Kuvataiteessa on valtavasti uutta opittavaa - siksi minäkin olen edelleen pitkän taidepedagogin kokemuksen jälkeenkin aina oppimassa uutta.
Ekaluokalla ei kuitenkaan voi mitenkään käydä läpi kaikkea. Pitää tietää, mihin kannattaa keskittyä.
Ekaluokalla kokeillaan välineiden käyttämistä monipuolisesti ja hellävaraisesti (mm. siveltimellä ei jynssätä, vaan tanssahdellaan kevyesti ja silitetään myötäkarvaan). Kuvien aiheet nousevat lasten maailmasta, ajankohtaisista ilmiöistä tai taidehistoriasta (kuten suosikkiohjelmista, vuodenajoista tai teemapäivistä). Samalla opitaan perustavanlaatuisia työskentelytapoja, kuten ympäristön tutkimista, havainnointia ja mielikuvitusta.
Pikkuhiljaa kuvien tekemisestä tulee tavoitteellisempaa: harjoitellaan värien sekoittamista tietoisemmin, muotojen tunnistamista, sommittelua ja ideoiden välittämistä muille kuvallisen työskentelyn kautta.
Fiksusti rakennetun kuvataideopetuksen kautta oppilaat oppivat vähitellen syventämään taitojaan ja tietojaan. Johdonmukaisesti rakennettu kuvataidekasvatus ei vain opeta tekniikoita, vaan kasvattaa ajattelevia ja visuaalisesti lukutaitoisia, aktiivisia toimijoita.
Kun lapsi oppii antamaan muodottomalle ajatukselle muodon, hän oppii samalla, että omilla valinnoilla ja ilmaisulla voi vaikuttaa ympäristöön ja tulevaisuuteen.
Siksi opetussuunnitelman mukaisen kuvataideopetuksen pitää olla ennenkaikkea johdonmukainen taitopolku, ei kasa irrallisia askarteluja.